Lumisadetta

Lauantai oli äärimmäisen hiljainen. Vedossa vaapppuja ja ei nyppyäkään. Ehkäpä tuuli oli liian vaimea ja kalat arkana, tai vetovauhti (noin 5 km/h) vedenlämpöihin nähden liian kova. Pyhäinpäivä oli houkutellut runsaasti veneitä. Laskin parhaimmillaan yhdeksän venettä kerrallaan näköpiirissä.

Sunnuntaina aallokkoa oli enemmän ja pudotin vetovauhdin 4 km/h. Aamupäivä sujui kuten lauantainakin, eli ei merkkiäkään kaloista, mutta varttia vaille yhden sisin plaanari nousi ilmaan siiman kiristyessä. Vapa käteen ja väsyttämään. Siiman päässä tuntui pirteää nykimistä. Suureksi harmikseni kala karkasi perävirrassa ja ehdin nähdä vain kyljen ja selkäevät. Kala nousi aivan pintakalvoon melkein kuin näyttääkseen sen ponnistuksen, missä se väänsi itsensä kaarelle ja roiskaisi koukun huulestaan. Koko jäi arvauksien varaan. Jäin hinkkaamaan samaa paikkaa uudestaan, mutta vailla menestystä. Välineitä nostaessa puuhan keskeytti vielä yksi tärppi, joka kävi veneessä asti mittauttamassa itsensä. Näytti vedessä mitalliselta, mutta tarkemmin mitattaessa paljastui 45 senttiseksi. Kala oli kyllä pullea vaikkakin lyhyt.

Sunnuntain sääolosuhteet olivat uusi kokemus. Näkyvyys lumikuurossa oli kuin sankassa sumussa. Päälle tuleva lumikuuropilvi näytti kuin kesäiseltä sadekuurolta, mutta ilman tuulta.

Lähestyvä lumikuuro

Veden lämpötila oli Ristinselällä 6,7 C – 6,8 C ja ilma nollan ja -1 C välillä molempina päivinä. Sääennuste on nyt kylmenevä, joten jää nähtäväksi onko seuraava viikonloppu kauden viimeinen.

Syksyn paluu

Kylmän jakson jälkeen lämpeni uudelleen. Edellisen viikonlopun kalareissut alkoivatkin lumen äyskäröimisellä veneestä. Tästä viikonlopusta lauantai oli kylmempi. Aamulla lämpötila oli kahden asteen paikkeilla, mutta nousi päivän mittaan viiteen asteeseen. Sunnuntai oli jo suorastaan lämmin: 8 astetta. Taivas oli pilvessä ja vettä tihutteli molempina päivinä. Vedenlämmöt olivat noin 7 C.

Muuratsalo tuhnun takana

Lauantaiksi kävin hakemassa Osuuskaupan kalatiskiltä muikkuja. Perinteisesti olen käyttänyt salakoita, mutta niitä ei nyt ollut saatavilla. Oliko syy sitten huonossa uinnissa vai kalojen arkuudesta heikossa aallokossa, mutta lauantai oli todella hiljainen. Välineitä nostaessa löysin naarmun yhden täyn kyljestä. Siinä päivän ainoa tapahtuma.

Sunnuntai oli muuten kuin lauantai, mutta ilma oli lämpimämpi ja tuulta enemmän. Aallokko teki ajolinjan pitämisestä vaikeaa. Jos lauantain huono syönti johtui aallokon vaimeudesta, niin nyt se oli tiessään. Pyynnöt olivat vaappuja. Alkuun osui heti terävä syöntipiikki, josta moikkaamassa kävi kaksi alamittaista taimenta. Ensimmäinen oli hyvinkin pirteä. Loikkasi sekä yritti ohittaa veneen eikä suostunut millään antaa irroittaa itseään. Tuon jälkeen hiljeni taas, kunnes yhden aikoihin hädintuskin havaittavasta tärpistä tuli esittäytymään ehkä kauden pienin alamittainen taimen. Tuo pienokainen oli ahvenen kokoinen.

Paluumatkalla meni vene aallosta läpi ja vettä roiskahti sisään melkoisesti. Ukko pysyi kuivana vedenpitävän asun asun ansiosta, mutta samaa ei voinut sanoa kamerasta, joka tiputteli vettä ja otti utuisia kuvia. Toimii kuitenkin yhä.

Ryöstökalastusta

Mitä ajattelisit jos tämännäköinen tyyppi tulisi vastaan?

Ryöstökalastaja

Pankin sijasta tässä ollaan kalassa. Viikolla 41 tuli ensilumi ja kylmä. Olosuhteet järvellä alkavat tuoda mieleen paremmin pilkkimisen kuin kesäisen helteen ja tämä vaati uusia ratkaisuja pukeutumiseen. Kommandopipo on yksi ratkaisu. Silmien suojaksi kokeilin umpinaisia suojalaseja, jotka toimivat muuten ihan hyvin, mutta näkökenttä on vaan turhan kapea. Laskettelulasien tapaiset voisivat toimia paremmin. Alle pitää saada mahdutettua myös aurinkolasit.

Itse viikonloppuna lauantai oli hiljainen päivä. Takilassa 5 m syvyydellä lähti päivän ainoa tärppi. Alamittainen tane. Mikäs muukaan. Lauantain uistintaktiikka oli pelata varmuuden vuoksi aiemmin antaneilla ottipeleillä.

Sunnuntaina oli jo paljon lupaavampi. Yhteensä alamittoja oli kolme sekä yksi karkuutus, joka irtosi kauan ennenkuin sain edes plaanarin veneeseen. Karkuutus sekä kaksi taimenista tulivat hyvin pieneltä alueelta erään patin vierestä. Tuota pattia täytyi lähestyä samasta ilmansuunnasta tai mitään ei tapahtunut. Kaikki tapahtumat olivat pinnassa ja takilassa oli hiljaista. Mielenkiintoista oli, että lauantain ainoa tärppi oli myös tuossa samassa paikassa, joskin vetosuunta oli päinvastainen. Aiemmin olen löytänyt taimenet ympäri selkää, mutta onko tässä löytynyt varsinainen hotspot ja onko siellä seassa mitallisia? No, mitallisia siellä ei kuitenkaan tänään ollut, ellei tuo karkuutus olisi sattumoisin ollut sellainen.

Sunnuntain uistintaktiikka oli päinvastainen kuin lauantain: kaivoin rasiasta ne vaaput joille ei ole luottoa juuri riittänyt aikaisemmin. Laitoin toki sekaan muutaman luottopelin. Tämä toimi, sillä päivän kaloista debyyttivaaput kiinnostivat kolmea ja vain yksi tärpeistä tuli vanhaan luottopeliin.

Vesi oli lauantaina 8,9 C ja tänään 8,6 C. Pudotusta on aika mukavasti edellisestä viikosta, jolloin lämmöt olivat 11 C.

Mahtitärppi

Reissuraporttien kirjoittaminen alkaa käydä sisällöllisesti tylsäksi. Tämänkertainen reissu oli jo kolmas putkeen, jossa tuloksena oli kaksi alamittaista taimenta kokoluokassa 40 cm. Erilaista kahteen edelliseen kertaan tässä oli, että ensimmäinen tuli välineitä laskiessa, mutta seuraava vasta kahden ja puolen tunnin päästä. Molemmat kalat kävivät kiinni samaan purppuranväriseen raksihuppuun. Välineiden laskussa tapahtunut tärppi iski samalla kun olin kiinnittämässä plaanaria siimaan ja sain tuntea sen suoraan sormissani. Vedenlämmöt olivat 11,9 C ja ilman noin 6 C. Puolenpäivän aikoihin taivas oli tukevasti pilvessä ja kello kahden maissa sää alkoi selkiytyä. Järvellä oli lukuisia muitakin uistelijoita.

Kalareissu oli hyvä lopettaa siihen kun plaanari upposi kuin pohjatärpin seurauksena. Siimassa oli todella reipas vastus, mutta pohjassa se ei ollut. ‘Väsytystä’ kesti 20 minuuttia, kunnes siima katkesi sen päästyä kiristymään planaarin laukaisijan ympärillä irroittaessani plaanaria. Potkimista tai ryntäyksiä ei ollut, joten kyseessä tuskin oli mikään elävä. Verkonmerkkejä ei paikalla ollut ja en muista siinä kohdassa koko vuonna verkkoja edes nähneeni. Tuossa plaanarissa oli 20 g puntti ja vettä oli alla yli 10 m.

Epätodennäköistä, mutta mahdollista

Kaksi olosuhteiltaan täysin erilaista päivää, mutta melkein samanlainen saalis. Lauantaiaamu valkeni sumuisena ja tihkusateisena. Lähdin yhdeksän maissa järvelle vaappujen kanssa. Kamat vetoon ja ensimmäiset ja samalla viimeiset tapahtumat tulivat melko pian aloittamisen jälkeen. Molemmat olivat pieniä taimenia. Ensimmäinen tuntui aluksi vähintään mitalliselta, mutta olikin tarttunut kyljestään. Ahkerasta yrittämisestä huolimatta tapahtumat jäivät tähän.

Lauantai

Sunnuntai oli olosuhteiltaan täysin päinvastainen. Kirkas ja aurinkoinen. Aloitus hieman myöhemmin kuin lauantaina, puolenpäivän aikoihin. Tällä kerralla raksit vetoon. Ensimmäinen tärppi tuli keskimmäiseen plaanariin levyn taakse. Siimaa vietiin syvälle. Kala ei halunnut aluksi näyttäytyä, vaan pyrki sukeltamaan. Kala vaikutti mitalliselta ja otin sen tarkempaan mittaukseen. 46 cm oli lähellä, mutta ei aivan, joten takaisin järveen. Seuraava tärppi oli muutaman minuutin sisällä taaskin levyn taakse. Tämä oli selvä alamittainen ja vapautus ilman tarpeettomia mittauksia.

Keskimmäinen plaanari alkoi jätättää hieman. Tarkkailin sitä hetken aikaa. Alamittainen varmaankin kiinni. Aloin kelata ja lyijynpuntin kohdalla näin ylimääräisen siiman. Siimanpätkän päässä potki harmahtava hahmo. Oliko kala nyt saanut plaanarisiimat sotkettua!? Ei, vaan siimaa oli todellakin vain metrin pätkä. Tapsissa oli lukko auki ja avonainen lukko oli koukanneena siimaan. Kala oli alamittainen järväri, jonka päästin takaisin. Tällaiselle en edes kykene hahmottelemaan todennäköisyyden suuruusluokkaa. On epätodennäköistä, että kala voisi kelpotella metrin pituisen tapsin päästä lukon auki. Vielä huomattavan paljon epätodennäköisempää on, että kala onnistuu raksi huulessa sotkeutumaan viereiseen plaanarisiimaan ja jäämään siihen vielä kiinni. Jos tuo lohi olisi ollut mitallinen, täyttäisin nyt lottoriviä.

Sunnuntai

Näiden tärppien jälkeen tuli vielä yksi raksiräjähdys sekä karkuutus perävirrassa juuri ennen poislähtöä. Lohikalojen syöntiajat näkyvät selvästi. Syöntiaikojen ulkopuolella joutuu vetämään tyhjää ja syöntiaikana alkaa tulla parhaimmillaan tuplatärppejä. Vesi 13 C tuntumassa.

Kovin, kovin epätasaista on

4. ja 11. syyskuuta kävin Vanhallaselällä. Molemmilla reissuilla tuloksena oli yksi syöty raksi. Tänään Ristinselällä tuloksena neljä alamittaista taimenta kävi tervehtimässä.

Koskaanhan ei kalaa lähdetä hakemaan, vaan se saadaan. Siitä huolimatta on kivaa miettiä mitkä tekijät voisivat parantaa tai huonontaa kalantuloa. Yhtäläisyyksiä kaikilla kolmella reissuilla olivat taivas pilvessä, pieni sateenuhka ja 4-6 m/s tuuli.

Munat pataan Vanhalta

Tuuli oli tänään etelästä ja eilen kaakosta. Voimakkainta tuuli oli Vanhalla viikko sitten. Aallot jaksoivat roiskia vettä kannelekin. Tuolloinen tuulensuunta jäi tilastoimatta. Ilmanpaine oli nouseva ja tänään se oli laskeva. Eilinen Vanhanreissu oli sääoloiltaan ensimmäisen Vanhanreissun ja tänäisen Ristinreissun väliltä. Lämpötila oli viikko sitten 8-10 C, eilen 12-13 C ja tänään 15 C. Veden lämpötila viikko sitten 13.5 C, eilen 14 C ja tänään 14.8 C, joten suuria muutoksia siinä ei ole.

Optimaalinen keli Ristillä?

Pyyntitavassa oli kaksi merkittävää eroa. Tänään oli vedossa taimenvaappuja plaanareissa ilman painoja ja takilassa pellit. Vanhalla oli molemmilla reissuilla 20-200 g painotettu raksiharava + neljä raksia takiloissa kolmen metrin välein. Lauantain Vanhanreissussa jäi mieleen erityisesti se, että syöttikalaa oli maisteltu erittäin varovaisesti, kun taas edellisen viikon reissulla syötti oli katkaistu niskan kohdalta kokonaan. Tänään erittäin poikkeuksellista oli, että kolme kaloista iski jo kesken välineiden laskun. Ensimmäiset kaksi tulivat tuplatärpistä. Tuulen ja aallokon tyynnyttyä loppui syönti tunneiksi ja viimeinen kala tärppäsi juuri ennen poislähtöä. Takiloissa ei mitään.

Mittakalaa vielä odotellaan. 14 alamittaista nähty tällä kaudella. 5 keväällä ja 9 nyt syksyllä.

Taimenkausi avattu

Lähdin puolilta päiviltä kokeilemaan oikeastaan kepillä jäätä josko taimenet olisivat heränneet. Perjantai-iltana oli samat sävelet ja silloin näin vain alamittaisen kuhan. Vedenlämmöt Ristillä on korkeammat (17 C) kuin vieressä olevalla Murtoselällä (14 C). Iso vesiallas jäähtyy ja lämpenee hitaammin tietysti. Keli oli tänään vähän epämiellyttävä. Navakkaa tuulta kaakosta suoraan selän leveyssuunnassa ja aallokko teki kaikesta hieman vaikeampaa. Setin levittämiseenkin meni 1,5 tuntia. Plaanareissa oli raksit ja takiloissa houkutuslevyt+raksit sekä yksi pelti kokeena.

Taimenet olivat heränneet, ja siitä osoituksena viisi alamittaista kävi veneen vieressä sekä kolme raksia räjähti. Kookkaimmat olivat 46-senttinen kaksikko, mutta mitallisia ei kuitenkaan sekaan mahtunut. Neljä taimenista iski plaanareihin, joissa puntit ja yksi takilaan, jossa pelti. Houkutuslevyt eivät tänään toimineet.

Kauniiden ilmojen loppu vol.2

Täsmälleen vuosi sitten kirjoitin samalla otsikolla. Helteet ovat ohi ja tilalla sadetta sekä kymmenen astetta lämpöä. Ennuste jatkuu samanlaisena. Ilmanpaine oli ollut nousussa jo liki vuorokauden ja tuuli pohjoisesta. Pintavesi oli viikko sitten yli 20-asteista ja tänään 16 C – 18,7 C. Pudotus on ollut nopeaa. Kuhakausi alkaakin siis olla paketissa.

Syksy tekee tuloaan

Päivän taktiikka oli yrittää kuhaa mahdollisimman laajalta syvyysalueelta. Vaapuissa oli painotukset 0 – 200 g ja yhteensä kymmenen vapaa. Neljä pikkuplaanaria ja sivuvavat molemmilla puolilla. Pikkuplaanari jaksoi urheasti kiskoa perässään viidenneskilon lyijypuntteja ja 12 cm vaappua. Olin aika yllättynyt, koska en ole ennen painottanut näin rajusti pikkuplaanarin läpi menevää siimaa. Se saattaisi kestää jopa pienen syvääjälevyn. Illan saldo oli kaksi selkähaukea. Kuhista ei merkkiäkään. Seuranani oli yksi toinen uisteluvene ja Päijänteen risteilylaivat.

Seuraavaksi alkaakin lohikausi ja myös isot hauet palaavat taas matalaan. Kuhakausi oli suorastaan erinomainen, joten toivottavasti hyvä vire jatkuu aina jäihin asti.

Itseluottamus kohdallaan

Tällä ahvenella oli itseluottamus kohdallaan iskiessään itseään pidempään vaappuun. Kyseessä on vieläpä kesän ensimmäinen puhtaasti sivusaaliina tullut ahven. Päijänteellä ahvenet eivät todellakaan uistelijaa häiritse.

Itseluottamus kohdallaan

Ilta järvellä oli hiljainen: näin vain yhden toisen uistelijan. Luoteistuuli oli melko navakkaa ja suuntakin epäedullinen kalailmaksi, mutta siitä huolimatta tuon ahvenen lisäksi koukussa kävi myös pullea, mutta alamittainen kuha. Aallot hieman pärskivät vettä ja ohjauksen kanssa sai olla varovainen vastaiseen mentäessä ettei vene kääntynyt ympäri.

Vastaiseen

Lokit olivat kiinnostuneita minusta tänäänkin. Yksi lokki liiteli tällä kertaa itse plaanarin yllä varsin pitkään. Se kävi vuoron perään useammankin plaanarin läpi, kunnes lopulta poistui. Vesi oli 23-asteista ja ilma 20-15 C.

Lokkiparvi tärpinilmaisimena

Murtoselällä oli lämmin ja mukava ilta käydä pyörähtämässä. Perjantai 13. päivä vaan hieman mietitytti takaraivossa, mutta tämä perjantai 13. oli onneksi suutari. Ensimmäiset kaksi tuntia olivat perin hiljaisia ja niistä ei raportoitavaa. Aikaisemmilla reissuilla satuin kokeilemaan nopeuden säätelyä välillä 3-6 km/h hyvin tuloksin ja samaa kokeilin tänäänkin. Puoli kahdeksan aikoihin tapahtui ensimmäinen kalakontakti uloimpaan plaanariin. Vetonopeus oli 4,5 km/h. Epäilin aluksi haukea vastarinnasta, mutta syyllinen olikin kuha. Kuha oli reilusti mitallinen 50 cm ja todella pirteä lajinsa edustajaksi. Seuraava tapahtuma oli vartin päästä ja se ei ollut kala vaan kalastuksenvalvoja. Kolmas kerta tällä kaudella. Valvontaa on todellakin lisätty, joten ne luvat on syytä pitää kunnossa.

Iltaan mahtui vielä toinen kuhatapahtuma ja siinä on kalajutun ainekset koossa. Ensiksi perävirtaan ilmestyi lokki. Lokin kaveri liittyi seuraan hetken kuluttua. Tässä vaiheessa en epäillyt mitään, koska tällaista lokkien suorittamaa uistimien katsastusta sattuu aina välillä. Muutaman sekunnin kuluttua läheiseltä luodolta oli pyrähtänyt lentoon kokonainen parvi lokkeja, jotka pyörivät suurella mielenkiinnolla minun perävirtani päällä.

Lokkiparvi

Nyt alkoi jo epäillykset todella nousta. Vedossa oli vain vaappuja, joten jotain oli pielessä. Lokkiparvea kiinnosti erityisen paljon sisimmän plaanarin vaappu. Siellä on pakko olla nyt joku selästään tarttunut särki tjsp kiinni. Kun kelasin siiman sisään, sieltä löytyi kuha. Tuo kala oli alamittainen eikä näkynyt plaanarin liikkeessä mitenkään. Se oli tullut aivan pinnassa, sillä näin sen heti kun aloin kelata. Päästin tottakai vapaaksi ja lokkiparvi jäi pettyneenä parveilemaan paikan ylle. Eivät onneksi lähteneet seuraamaan seuraavan tärpin toivossa.

Vesi oli mukavan lämmintä 24 C ja ilma 25-20 C.