Taimenet olivat heränneet, ja siitä osoituksena viisi alamittaista kävi veneen vieressä sekä kolme raksia räjähti. Kookkaimmat olivat 46-senttinen kaksikko, mutta mitallisia ei kuitenkaan sekaan mahtunut. Neljä taimenista iski plaanareihin, joissa puntit ja yksi takilaan, jossa pelti. Houkutuslevyt eivät tänään toimineet.

Syksy tekee tuloaan

Päivän taktiikka oli yrittää kuhaa mahdollisimman laajalta syvyysalueelta. Vaapuissa oli painotukset 0 – 200 g ja yhteensä kymmenen vapaa. Neljä pikkuplaanaria ja sivuvavat molemmilla puolilla. Pikkuplaanari jaksoi urheasti kiskoa perässään viidenneskilon lyijypuntteja ja 12 cm vaappua. Olin aika yllättynyt, koska en ole ennen painottanut näin rajusti pikkuplaanarin läpi menevää siimaa. Se saattaisi kestää jopa pienen syvääjälevyn. Illan saldo oli kaksi selkähaukea. Kuhista ei merkkiäkään. Seuranani oli yksi toinen uisteluvene ja Päijänteen risteilylaivat.

Seuraavaksi alkaakin lohikausi ja myös isot hauet palaavat taas matalaan. Kuhakausi oli suorastaan erinomainen, joten toivottavasti hyvä vire jatkuu aina jäihin asti.

Itseluottamus kohdallaan

Ilta järvellä oli hiljainen: näin vain yhden toisen uistelijan. Luoteistuuli oli melko navakkaa ja suuntakin epäedullinen kalailmaksi, mutta siitä huolimatta tuon ahvenen lisäksi koukussa kävi myös pullea, mutta alamittainen kuha. Aallot hieman pärskivät vettä ja ohjauksen kanssa sai olla varovainen vastaiseen mentäessä ettei vene kääntynyt ympäri.

Vastaiseen

Lokit olivat kiinnostuneita minusta tänäänkin. Yksi lokki liiteli tällä kertaa itse plaanarin yllä varsin pitkään. Se kävi vuoron perään useammankin plaanarin läpi, kunnes lopulta poistui. Vesi oli 23-asteista ja ilma 20-15 C.

Iltaan mahtui vielä toinen kuhatapahtuma ja siinä on kalajutun ainekset koossa. Ensiksi perävirtaan ilmestyi lokki. Lokin kaveri liittyi seuraan hetken kuluttua. Tässä vaiheessa en epäillyt mitään, koska tällaista lokkien suorittamaa uistimien katsastusta sattuu aina välillä. Muutaman sekunnin kuluttua läheiseltä luodolta oli pyrähtänyt lentoon kokonainen parvi lokkeja, jotka pyörivät suurella mielenkiinnolla minun perävirtani päällä.

Lokkiparvi

Nyt alkoi jo epäillykset todella nousta. Vedossa oli vain vaappuja, joten jotain oli pielessä. Lokkiparvea kiinnosti erityisen paljon sisimmän plaanarin vaappu. Siellä on pakko olla nyt joku selästään tarttunut särki tjsp kiinni. Kun kelasin siiman sisään, sieltä löytyi kuha. Tuo kala oli alamittainen eikä näkynyt plaanarin liikkeessä mitenkään. Se oli tullut aivan pinnassa, sillä näin sen heti kun aloin kelata. Päästin tottakai vapaaksi ja lokkiparvi jäi pettyneenä parveilemaan paikan ylle. Eivät onneksi lähteneet seuraamaan seuraavan tärpin toivossa.

Vesi oli mukavan lämmintä 24 C ja ilma 25-20 C.

Tuon keskustelun perusteella ensimmäiseksi kokeilin käyttää karhealla pinnalla varustettua luistonestoteippiä stauffin ja kaiteen välissä. Teippi on tarkoitettu jalkojen alla portaissa ym paikoissa ja sen pinta muistuttaa karheaa hiekkapaperia. Siinä oli ominaisuutena eräänlainen jousitus: putki vääntyy hieman väännettäessä, mutta palautuu alkuperäiseen asentoonsa. Tuosta ei nyt suurta haittaa ollut, mutta jos vääntöä oli liikaa petti liimaus. Siispä seuraavaksi kokeilemaan vetouistelu.comin keskustelussa ehdotettua hiekkapaperia stauffin alle. Hiekkapaperi ei joustanut yhtään, vaan meni poikki riittävän väännön alla, mutta vääntöä sai olla enemmän kuin luistonestoteipillä. Reissun perusteella hiekkapaperi toimi riittävän hyvin. Putket pysyivät paikallaan. Seuraava askel on alustauffien hankkiminen mikäli hiekkapaperi ei kestä ajan kanssa.

Nyt on taas se aika vuodesta, kun pintavesi on täynnä vaaleaa haituvaa, joka tarttuu pikkuhiljaa siimoihin ja lopulta siimassa on tällainen.

Töhnää

Töhnä on kuin puuvillaa ja se ei lähde helpolla irti siimasta.

Valmiina lähtöön!

Matka vei ensin perjantaina 23.7 Vaheriin Jämsään ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueen aivan etelälaidalle. Vaherista matka jatkui 24.7 Hämeenkosken ja Hämeenlinnan alueella sijaisevalle Pääjärvelle. Lauantai 25.7 kului Vesijärven Asikkalanpuoleisella Kajaanselällä ja sunnuntai 26.7 Eura-Säkylä-Yläneen Pyhäjärvellä.

Paatsalon eteläpuolinen Päijänne 23.7.2010

Vaherin venesatama on melkoisen syrjässä ja sinne pääsee ainoastaan hiekkateitä pitkin. Matka oli melkoista ryskytystä ja kurvailua. Tien varteen oli pystytetty kylttejä, jotka kertovat tien olevan suljettuna suurajojen aikana. Nuo tiet sopivatkin varmasti loistavasti ralliautoiluun. Veneen traileroimiseen taas ei niin hyvin. Perille kuitenkin pääsin ja suuntasin Paatsalon ja Taivassalon väliin. Tuuli puhalsi navakkana pohjoisesta, joten ylemmäs Vanhanselälle ei tehnyt mieli mennä. Sää oli aika kolea.

Keliä

Illan saaliina oli yksi alamittainen kuha takilasta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana löysin Päijänteestä paikan, jossa vastaranta ei näy. Taivassalosta kun katsoo Saviselän, Judinsalonselän ja Tehinselän yli, katoaa vastaranta näkyvistä.

Rannaton Päijänne

Pääjärvi 24.7.2010

Pääjärvi oli alunperin suunnittelematon poikkeama ja sinne minulla ei ollut uistelulupia, joten lääninlupa sai luvan riittää. Heittelin kaislikkojen edustalla lusikalla haukea ja sitä olikin aika runsaasti, joskin pientä. Melkein kaikista ankkuripaikoista löytyi hauki ellei useampikin.

Haukikaislikkoa

Tuuli puhalsi koillisesta ja ilma oli suorastaan syksyisen kolea.

Vesijärvi 25.7.2010

Vesijärvelle minulla oli päivän lupa. Laskin veneen Vääksystä Kajaanselälle. Kahden edellisen päivän koleus oli poissa ja lämpötila noussut takaisin hellelukemiin. Taivaanrannassa näkyi kehittyviä sadekuuropilviä, mutta en antanut niiden häiritä vielä itseäni. Vesi Kajaanselällä on turkoosinsävyistä. Ymmärtääkseni Lahdenpuoleisella Veskulla vesi on ruskeaa ja sameaa. Lupa salli kuusi vapaa ja laitoin vetoon kolme pikkuplaanaria, perävirtavavan ja kaksi takilavapaa. Pyörin ympäri Kajaankalliota huonolla menestyksellä: vain yksi karkuutus takilasta. Illan edetessä etelätaivaalla kasvaneet kuuropilvet alkoivat uhkailla minua, joten katsoin tarpeelliseksi poistua.

Tyyntä myrskyn edellä

Pyhäjärvi 26.7.2010

Pyhäjärven uistelulupa maksoi päiväksi 25€ koostuen 14€ ulkopaikkakuntalaisen extramaksusta + 11 € päivän uisteluluvasta. Vaparajoitusta ei ole, joskin vedin vain kuudella vavalla johtuen mukaanotetun välinesetin mitoituksesta Vesijärveä varten. Veneen laskin veteen Säkylän kalasatamasta. Verkkoja oli väylien vieressä melko runsaasti. Enemmän kuin missään muualla olen nähnyt. Ajoin Pyhäjärven lounaisrannalle Mannilan edustalla sijaitsevalle syvänteelle. Järvi tunnetaan suurista ahvenistaan ja vahvasta haukikannastaan. Järvi on enimmäkseen 5-8 m syvyistä tasankoa lukuunottamatta Mannilan edustaa ja Säkylän edustalla olevaa saaristoa. Syvänteen reunat antavat todennäköisesti ahvenia kuin haukia, mutta siitä huolimatta viritin pyyntiin myös haukivieheitä. Sää oli helteinen ja selkeä. Vedenlämpö oli 22,5C.

Pyhäjärvi

Illan ainoa toimiva viehe oli sinivalkoinen Rapala Countdown ja sekin kiihotti vain kahta ahventa. Suurimuksia en nähnyt.

Pyhän ahven

Säätila toisti eiliset temppunsa ja Yläneen suunnasta alkoi nousta synkkiä pilviä ja kun Säkylän takana alkoi salamoida, lähdin pois. Tuntematon järvi ukonilmalla on turha turvallisuusriski huolimatta keskeytyksestä johtuvasta harmistuksesta. Ukonilma tuli minua vastaan, mutta ehdin ennen kohtaamista takaisin Säkylän kalasatamaan. Rampilla oli pientä ruuhkaa, kun muutkin tahtoivat ukonilman alta pois.

Reissuputki oli mielenkiintoinen. Neljä luonteeltaan aivan erilaista järveä. Oli syvää, matalaa, suuria selkiä, pieniä selkiä, ruskeaa vettä ja turkoosia vettä. Yhdellä järvellä toimivat kikat eivät toimineet toisella. Oikeasti menestykselliseen saaliiseen tarvitaan kokemusta järvestä tai sitten todella hyvää tietämystä, jotta pystyisi kokokeilemaan heti toimivia keinoja. Yksi iltapäivä on liian lyhyt aika. Viikko jo riittäisi.

Sivuaurinko ja plaanarit

Tällä keikalla oli toinenkin tarkoitus: tutkia trailerointia. Kaikkine häslinkeineen trailerointi Korpilahdelle oli vähän overkilliä, koska veneen ajaminen kohteeseen olisi vienyt lopulta vähemmän aikaa. Vanhalle on matkaa Kuokkalasta noin 40 km veneväyliä pitkin ja normaalissa plaanivauhdissa sen taittaa noin tunnissa. Nyt vene oli valmiina odottamassa noutoa trailerilla ja autolla siirtyminen Korpilahdelle ja lasku vei noin tunnin. Veneen nosto lähtöpaikassa olisi jo tehnyt traileroinnista huomattavasti hitaampaa. Johtopäätöksenä pohjoiselle Päijänteelle kannattaa ajaa vesiväyliä pitkin. Etelä-Päijänteelle tilanne saattaisi olla jo toinen.

Aallokkoa

Ensimmäinen tärppi tuli aika nopeasti vermeiden laskun jälkeen. Sisin plaanari aloitti peruutuksen päättäväisesti ja näytille tuli selvästi mitan täyttävä kuha. Alla oli kolmisenkymmentä metriä vettä ja sijainti oli keskellä selkää.

Kuha 2295 gr / 65 cm

Kuhan stragiset mitat olivat 65 senttiä ja 2295 grammaa. Tämän kauden suurin kuha toistaiseksi siis. Ottipelinä Bomber 15A. Oma kiintiö tuli mittakuhiluksen osalta täyteen heti alkuun, joten jätin selvittämättä oliko kala ainoa laatuaan. Ilma oli 24-22 C ja vesi 24 C.

Päivän saldo oli kolme alamittaa sekä yksi räjähtänyt raksi. Mielenkiintoisesti yhtä tapahtumaa lukuunottamatta kaikki mielenkiinto kohdistui yhteen ja samaan kullanväriseen raksihuppuun. Se poikkeustapauskin oli kullanväriseen peltiin takilasta.

Ilta

Lokkitärppikin oli lähellä, kun lokit innostuivat pyyntiin laskeutuvasta raksista ennen kuin ehdin laittaa puntin kiinni siimaan.

Revennyt sauma

Korjaaminen voi olla hankalaa, sillä itse pussin pressukangas on lähtenyt repeämään saumojen kohdalta. Uusien hankinta onkin edessä ja tällä kerralla pussit tulevat olemaan kotimaiset.