Kuukausitilastoista näkee, että avoveden aikaan tehtyjen reissujen määrät ovat toukokuusta heinäkuuhun verrannollisia edelliskauteen, mutta heinäkuun jälkeen tapahtui selvä notkahdus, joka on suoraa seurausta muutosta Turkuun ja siihen valmistautumisesta.

Tärppiväli oli liki kaksinkertainen kevään ja syksyn välillä. Kevään taimensesongissa sai liottaa siimoja noin nelisen tuntia saadakseen kalan, kun taas syksyllä samaan kului yli kuusi tuntia. Verrattuna taas edelliskauteen tilanne on päinvastainen. 2010 keväällä tärppiväli oli noin 7 tuntia kun taas syksyllä se oli noin 4 t. Tiedä sitten johtuiko sitten siitä, että olisi pitänyt käydä useammin kalassa pysyäkseen kalojen liikkeiden perässä. Tai ehkäpä tässä touhussa vaan on tällaisia vaihteluja.

Reissut

Kalat

Yhteensä kaloja nousi 69 kpl, joista kuhia oli 32 ja taimenia 13. Kookkain kuha painoi 1435 g ja kauden huipennus, eli ainoa mitan ylittänyt taimen 1550 g. Saalistilastoissa pistää esiin kuhien hyvä määrä ja kuhakausi olikin vähintään yhtä hyvä kuin edellinen. Mitallisten osuus oli suurempi kuin edelliskaudella, joskin suuria kaloja ei tällä kaudella osunut kohdalle.

Kalat

Uistimet

Uistintilastoissa Bomber hallitsee kuhauistimena. Oikeastaan luottamus oli niinkin täydellistä, että heinäkuussa perässä tuli aina sama setti niitä. Taimentilastoissa esitin edellisen kauden tilinpäätöksessä kysymyksen olisiko Luulahden lukko HK-varman veroinen taimenenuistelussa. Tällä kaudella tuo kysymys oli testattavana ja lahjomattoman raadin mielipide oli: HK-varma 8 ja Luulahden lukko 3. Raati koostui yhdeksästä taimenesta sekä yhdestä järväristä ja nieriästä. Se mitallinen tosin tuli VK-hupulla. Tämänkään vuoden tilasto ei ole täysin reilu, sillä toukokuulle osui reissu, jolla oli vedossa pääosin HK-varmaa ja tuolta reissulta kertyi puolet HK-varman tämän kauden tapahtumista.

Uistimet

Ensi kausi tulee takuulla olemaan ainakin erilainen kuin tämä päättynyt ja kaksi edellistä. Ehkä ainakin heittokalastus saa taas enemmän aikaa. Päijänteellä heittosaaliit tuppasivat olevan niin heikkoja, että se jäi senkin takia aika harvinaiseksi puuhaksi. Mieli tekisi ainakin kokeilla merilohen uistelua Rauman ja Porin edustoilla.

Click here to view the video on YouTube.

Kiitos lukijoille ja hengessä mukana olleille kuluneesta kalastuskaudesta. Tästä on hyvä jatkaa kaudelle 2011. Pilkkiraportteja on tulossa ja muutama muukin idea muhii päässä.

Kausi numeroina

Yhteensä reissuja oli 69 ja aikaa kului 270 tuntia. Jos tämän muuttaisi vakituiseksi työajaksi (37,5 h/viikko), olisin voinut tienata 7,2 viikon palkan. Ylivoimaisesti suurin osa on uistelua. Heittelyä ja onkimista oli vain muutama reissu. Pilkintää en harjoittanut avovesikauden aikana. Kaloja sain 108 kappaletta, joista ylivoimaisesti suurin enemmistö sai jatkaa elämäänsä alamittaisuutensa vuoksi. Hauet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta myös vapautin koosta riippumatta.

Saalisvarmuus tarkoittaa saalista tuottaneiden reissujen suhdetta reissujen kokonaismäärään. Todennäköisyys saada jotain reissulla, eli saalisvarmuus oli keskimäärin 68%. Tuntia/kala tarkoittaa kuinka monta tuntia pitää keskimäärin vetää saadakseen yhden kalan. Keskimäärin piti vetää 2,5 tuntia saadakseen kalan, ja paras aika osui kesän lämpimiin aikoihin heinä- ja elokuulle, jolloin riitti 1,2 tuntia vetoa per kala. Kuhakausi olikin hyvä. Tuntia/päivä kertoo keskimääräisen kalareissun pituuden tunneissa. Trendi on nouseva. Keväällä jaksoin kalastaa kerralla vain hieman yli kolme tuntia, kun taas syksyllä oli reissujen pituus noussut jo yli viiteen tuntiin. Tunnit on laskettu reittilokeista ja niihin sisältyy myös siirtymät.

Saaliit

Pidin kirjanpitoa lohikaloista, kuhista, hauista sekä ahvenista, jotka tulivat uistelemalla tai heittelemällä. Ongituista kaloista en tehnyt muistiinpanoja.

Mitan ylittäviä lohikaloja ei tullut, joten kaikki lasketut lohikalat olivat alamittaisia. Järvilohia oli 2 ja loput taimenia.

Hauet ja ahvenet tulivat useimmiten sivusaaliina. Kookkain ahven oli tämä 23. kesäkuuta saatu. Haukien kokoa ei ole tilastoitu, mutta yli kahden kilon ylityksiä ei kauden aikana sattunut kohdille. Useimmat olivat noin kilon painoisia peruspuikkareita.

Kookkain kuha oli 2295 g ja sain sen 18. heinäkuuta. Tapahtumasta oma kirjoituksensa täällä

Uistimet

Ykkönen on Bomber. Se saikin kesällä luottoa kuhanuistelussa niin, että usein vedossa olikin vain niitä. HK Varma loisti vastaavasti alku- ja loppukauden taimenvesillä täkyraksin kanssa. Neljäntenä olevat Rapalat ovat yleispelejä, jotka kalastivat huonommin kuin varsinaiset kohdelajin pettämiseen tarkoitetut, mutta sama vaappu saattoikin sitten pettää niin kuhia kuin taimeniakin. Vetopellit olivat yleensä takilassa, joten vertailu kertoo enemmän pintauistelun tehokkuudesta verrattuna takilauisteluun.

Alle viisi kalaa kalastaneita uistimia ei ole laskuissa mukana. Tilastoa uistimista vääristää se, että tiettyjä luottamuksen saaneita uistimia on kappalemääräisesti useampia ja ne olivat useimmiten vedossa. Esimerkiksi taimenuistimista HK Varman ja Luulahden lukkoa vääristää se, että HK Varmoja on yli kymmenen kappaletta, kun taas Luulahden Lukkoja vain yksi. Tuo Lukko voisi olla hyvinkin kärjessä, jos niitä olisi lukumääräisesti yhtä monta kuin HK varmoja. Mielenkiintoisempi tieto olisi uistimen saalistamat kalat suhteutettuna sen saamaan vetoaikaan, mutta sitä tietoa ei tehdyistä muistiinpanoista voi johtaa.

Sivuaurinko ja plaanarit

Tällä keikalla oli toinenkin tarkoitus: tutkia trailerointia. Kaikkine häslinkeineen trailerointi Korpilahdelle oli vähän overkilliä, koska veneen ajaminen kohteeseen olisi vienyt lopulta vähemmän aikaa. Vanhalle on matkaa Kuokkalasta noin 40 km veneväyliä pitkin ja normaalissa plaanivauhdissa sen taittaa noin tunnissa. Nyt vene oli valmiina odottamassa noutoa trailerilla ja autolla siirtyminen Korpilahdelle ja lasku vei noin tunnin. Veneen nosto lähtöpaikassa olisi jo tehnyt traileroinnista huomattavasti hitaampaa. Johtopäätöksenä pohjoiselle Päijänteelle kannattaa ajaa vesiväyliä pitkin. Etelä-Päijänteelle tilanne saattaisi olla jo toinen.

Saalisvarmuus

Saalisvarmuudella tarkoitan tässä saalista tuottaneiden reissujen suhdetta reissujen kokonaismäärään. Saaliin laatua ei nyt oteta huomioon. Yksi särki mato-ongella on tässä saalista tuottava reissu siinä missä 4 kg haukikin. Allaolevassa taulukossa saalisvarmuudet on jaoteltu kuukausittain alkaen huhtikuulta ja päättyen lokakuulle.

Huhtikuun kaksi reissua on liian vähän, jotta kuukaudesta voisi tehdä mitään johtopäätöksiä, joten toukokuu on ensimmäinen varsinainen kalastuskuukausi. Taulukosta voi nähdä, että heinä- ja toukokuu olivat vaikeita kalastuskuukausia. Toukokuu ehkä siksi, että takana oli 13 vuoden tauko ja kalapaikatkin olivat aivan uusia. Heinäkuu tunnetaan yleisesti huonona haukikuukautena eikä se käsitys omalla kohdallani ainakaan kumoutunut. Täysin varmaa kalantulo ei ollut milloinkaan. Mukana oli aina ripaus tekijöitä joista en tiennyt tai en voinut niihin vaikuttaa. Kutsuttakoon tätä vaikka kalaonneksi.

Ottipelit

Varsinaisia luottovieheitä ei oikeastaan kaudella ollut. Saaliin määrä oli riippuvainen uistimen saamasta uittoajasta. Toki seassa oli uistimiakin, jotka eivät houkutelleet vaikka aikaa ja luottamusta niille yritinkin antaa.

Ykköspaikan on vallannut ahvenlippa ja kakkospaikan jigit kokonaisuudessaan. Uistimia joilla on vain yksi merkintä ei ole otettu mukaan. Varsinaisista petokalavaapuista ykkönen on Hipu. Calico cat loisti rantahaukien kanssa keväisellä järvellä, mutta hiljeni kesäksi ja syksyksi. Minnow spoonit olivat myös keväällä ja alkukesästä käytetyimpien joukossa ennen veneen saamista käyttöön.

Ennätyskalat

Kauden suurimmaksi kalaksi osoittautui sinihopeisella minnow spoonilla 2. kesäkuuta saatu hauki. Hauella oli pituutta 83 cm ja painoa 4 kg. Suurin kuha nappasi 28. heinäkuuta uistellessa hipuun. Pituutta oli 52 cm ja painoa 1 kg. Ahventen, särkien ja lahnojen pituuksia ja painoja en tilastoinut, mutta seassa ei ollut yhtäkään yli neljänneskiloista ahventa ja vain vain kaksi pientä lahnaa. Muista lajeista jäi mieleen kauden ainoa säynävä, jolla oli painoa kilo.

Seuraavaksi vuorossa on toivottavasti pian alkava pilkkikausi. Lähijärvellä on jo jäätä, mutta tätä kirjoittaessa ei vielä riittävästi, jotta minäkin uskaltautuisin sinne. Pilkkiraportteja on tulossa, kunhan aika on oikea. Uuden perämoottorin tai veneen hankintaa mietin rauhassa nyt talven ajan ja ryhdyn tuumasta toimeen sitten kun 2010 kesäkausi alkaa häämöttää.

Varastettu

Kyseisen evikan sarjanumero on 1642669. Kone oli kiinni kettingillä, joka oli katkaistu luultavammin voimapihdeillä. Moottorin mukaan oli kelvannut irtonainen polttoainetankki. Oletko nähnyt kaupiteltavan tällaista jossain? Ota yhteyttä!

Katkaistu kettinki

Vanhan koneen rahallinen arvo on aika pieni, joten rahallinen tappio ei ole suuri, mutta tämävuotinen uistelukausi päättyi luultavasti tähän.

Päivitys 28.6.2010
Kone on löytynyt ja saatu takaisin. Monet kiitokset Paavolle ja Hannulle! Varkaat ovat vielä toistaiseksi vapaalla jalalla, mutta evätköhän nekin sieltä löydy kun nimismies tietää paikkakunnan mistä etsiä.