Ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää…
Kaikki kiiltävä ei ole kultaa ja kaikki voimakkaat tärpit eivät ole suurkuhia. Kello 22:40 tänään tärppäsi uloimpaan plaanariin iso. Vastassa oli niin iso jölli, että pelkkä kelaus ei riittänyt, vaan vapaa piti pumpata. Siima vonkui kireyttänsä, kun kiskoin saalista metri metriltä lähemmäs. Vasemman takakulman takilavapa täytyi siivota pois tieltä, jotta väsytysalueelle tulisi lisää tilaa. Takilasiimasta löytyi pieni alamittainen kuha, mutta tuota kuhaa ei ollut aikaa nyt vapauttaa, koska oli tilanne käynnissä, joten annoin sille siimaa ja annoin tulla perässä.
Väsytystaistelun tiimellystä
Väsytystaistelu kesti peräti kuusi minuuttia, kunnes lopulta sain vastustajaani katsekontaktin. Vaappuun oli iskenyt aivan tavallinen kilon hauenpuikkari, mutta se oli kerännyt itselleen huomattavasti massaa sotkemalla itsensä viereiseen plaanarisiimaan sekä perävirtavaappuun ja lisäksi tartunta oli kidan ulkopuolella lisäämässä vielä vedenvastusta. Olin sanomattakin hieman pettynyt, koska odotukset olivat vaikka mihin. Onneksi kyseessä sentään oli kala eikä esim muovikassi, josta en kehtaisi edes julkaista kalajuttua. Päästin ensin takilavapaan jääneen kuhan vapaaksi ja sitten keskityin siima- ja vaappumylläkkään sotkeutuneeseen vihertorpeedoon. Hauki sentään ymmärsi olla kiltisti vapauttamisen ajan.
Vesi 20 C ja ilma 26-20 C.
Morjensta,
Löytyipä tälläinen blogi, samoja vesiä uistellaan meillä valkoinen terhi, jossa keulassa targakaari. Muistan moottorin värityksestä nähneenikin sinut murtoselällä.
Tuohon kohtaan (tai ainakin lähelle, muistaakseni vähän syvempää siinä oli), mihin takilakuulasi jäi, on jäänyt vaappu kiinni joskus ja kun peruuteltiin hakemaan niin kaiussa näkyi suoraan ylöspäin tolppa (narua vai puuta?), eikä muuten irronnut vaappu.
Kireitä siimoja!