Kauden 2009 yhteenveto

Kesäkausi 2009 on ohitse ja nyt on aika tehdä yhteenveto kuluneesta kaudesta. Mikä oli ottavin viehe, missä kuussa kala söi parhaiten ja kuinka usein vesillä tuli oltua? Pidin kirjaa kalareissuistani sillä tasolla, että muistiin merkitsin ajan ja saaliin lisäksi ottivieheen, paikka, pilvisyys-, lämpötila- ja tuuliolot.

Saalisvarmuus

Saalisvarmuudella tarkoitan tässä saalista tuottaneiden reissujen suhdetta reissujen kokonaismäärään. Saaliin laatua ei nyt oteta huomioon. Yksi särki mato-ongella on tässä saalista tuottava reissu siinä missä 4 kg haukikin. Allaolevassa taulukossa saalisvarmuudet on jaoteltu kuukausittain alkaen huhtikuulta ja päättyen lokakuulle.

Huhtikuun kaksi reissua on liian vähän, jotta kuukaudesta voisi tehdä mitään johtopäätöksiä, joten toukokuu on ensimmäinen varsinainen kalastuskuukausi. Taulukosta voi nähdä, että heinä- ja toukokuu olivat vaikeita kalastuskuukausia. Toukokuu ehkä siksi, että takana oli 13 vuoden tauko ja kalapaikatkin olivat aivan uusia. Heinäkuu tunnetaan yleisesti huonona haukikuukautena eikä se käsitys omalla kohdallani ainakaan kumoutunut. Täysin varmaa kalantulo ei ollut milloinkaan. Mukana oli aina ripaus tekijöitä joista en tiennyt tai en voinut niihin vaikuttaa. Kutsuttakoon tätä vaikka kalaonneksi.

Ottipelit

Varsinaisia luottovieheitä ei oikeastaan kaudella ollut. Saaliin määrä oli riippuvainen uistimen saamasta uittoajasta. Toki seassa oli uistimiakin, jotka eivät houkutelleet vaikka aikaa ja luottamusta niille yritinkin antaa.

Ykköspaikan on vallannut ahvenlippa ja kakkospaikan jigit kokonaisuudessaan. Uistimia joilla on vain yksi merkintä ei ole otettu mukaan. Varsinaisista petokalavaapuista ykkönen on Hipu. Calico cat loisti rantahaukien kanssa keväisellä järvellä, mutta hiljeni kesäksi ja syksyksi. Minnow spoonit olivat myös keväällä ja alkukesästä käytetyimpien joukossa ennen veneen saamista käyttöön.

Ennätyskalat

Kauden suurimmaksi kalaksi osoittautui sinihopeisella minnow spoonilla 2. kesäkuuta saatu hauki. Hauella oli pituutta 83 cm ja painoa 4 kg. Suurin kuha nappasi 28. heinäkuuta uistellessa hipuun. Pituutta oli 52 cm ja painoa 1 kg. Ahventen, särkien ja lahnojen pituuksia ja painoja en tilastoinut, mutta seassa ei ollut yhtäkään yli neljänneskiloista ahventa ja vain vain kaksi pientä lahnaa. Muista lajeista jäi mieleen kauden ainoa säynävä, jolla oli painoa kilo.

Seuraavaksi vuorossa on toivottavasti pian alkava pilkkikausi. Lähijärvellä on jo jäätä, mutta tätä kirjoittaessa ei vielä riittävästi, jotta minäkin uskaltautuisin sinne. Pilkkiraportteja on tulossa, kunhan aika on oikea. Uuden perämoottorin tai veneen hankintaa mietin rauhassa nyt talven ajan ja ryhdyn tuumasta toimeen sitten kun 2010 kesäkausi alkaa häämöttää.