Jatkoa harmaalle viikonlopulle

Säätila sunnuntaiaamuna oli lähes samanlainen kuin lauantainakin: taivas pilvessä, tuulta 3-4 m/s, vettä tihkutteli kevyesti ja lämpötila 1-2C. Pilvet olivat melko matalalla ja korkeimmat järveä ympäröivät mäet olivat pilven alareunan tasolla. Vaikutti siis hyvin lupaavalta hauki-ilmalta. Järvellä oli useampi venekunta uistelemassa. Enemmän kuin kertaakaan elokuun jälkeen.

Harmaata lokakuun loppua

Asetelma oli sama kuin eilen, mutta nyt suuntana Poronselän selkämatalikot. Ensimmäiseen tuntiin ei tapahtunut mitään, tai näin ainakin luulin ja suuntasin kohti läheistä kaislikkoa. Tarkastin siirtymän alussa onko vaapuissa roskia. Ensimmäisen koukkuun oli tarttunut pala savea pohjasta, mutta toisen tai kolmannen tarkastetun vavan päässä olikin yllättäen hauki! Puikkari oli hinautunut perässä ties kuinka pitkään ilman, että olin huomannut sitä. Jää siis epäselväksi mistä hauki oli tullut kyytiin, mutta selväksi kävi se, että selkämatalikolla kyllä oli kalaa. Hauki taisi olla aivan yhtä yllättynyt kuin minäkin, koska se aloitti shown veneen vieressä nähtyään minut. Ei päässyt kuitenkaan itse irti ja jouduin auttamaan sitä koukunirroittimella. Puhelimessa oli GPS päällä ja kylmä ilma oli heikentänyt akkua entisestään, joten puhelin päätti sammua ottaessani dokumentointikuvaa kalasta.

Olin jo matkalla kohti kaislikon reunustaa, joten en kääntynyt kokeilemaan olisiko matalikolla lisää kiinnostuneita. Reunaa pitkin hinatessa meni ehkä vartti, kun oli jo seuraava kiinni vaapussa. Syönti oli melko hyvä, koska viereiseen vaappuun iski uusi hauki, kun olin vielä väsyttämässä ensimmäistä. Tuon jälkeen hiljeni ja siirryin toisen kaislikon viereen, josta kymmenisen minuutin vedon jälkeen tärppäsi reissun viimeinen hauki. Yhteensä neljä pientä (noin 500g) haukea oli saldo. C&R jokaiselle.